Ihka ensimmäinen blogikirjoitukseni käsittelee erästä minulle tärkeää aihetta: lehtiä. Kulutin männä viikonloppuna kesäloma-ajastani tunnin jos toisenkin käymällä läpi lehtileikkeitä. Älytöntä, ajattelee varmasti moni, ainakin avopuolisoni.
Mutta minun mielestäni se oli ihanaa! Nyt on mahtava olo, kun sänkyä voi taas käyttää sänkynä - enää sitä eivät hallitse epämääräiset lehti- ja lehtileikekasat.
Mitä sitten tein ja miksi? Tapanani on leikata lukemistani sanoma- ja aikakauslehdistä talteen minua kiinnostavat jutut. Niitä oli taas vuoden aikana kertynyt laidasta laitaan: levy- ja keikka-arvioita musiikkilehdistä, sisustusideoita (hah, minäkö muka "sisustaisin" - oikeampi termi on vielä hakusessa), biojäteroskiksen taitteluohjeita ym. tärkeää.
Suurin osa leikkeistä koski kuitenkin työtäni: kauneudenhoitoa, meikkejä ja hiuksia. Nyt ne leikkeet ovat kauniisti aikajärjestyksessä kansiossaan valmiina antamaan minulle tietoa ja inspiraatiota kun sitä tarvisen. :) Ah, mikä täydellisen kontrollin tunne!
Aivan kaikista lehdistä en raaski sivuja irti repiä - ne päätyvät kokonaisina lehtikansioon ja kirjahyllyyn. Paitsi että nyt ovat loppu sekä lehtikansiot että hyllytila... Hieman epämääräinen pino lehtiä jäi siis vielä huojumaan makuuhuoneen roskiksen päälle. No, ehkä ostan uuden pätkän kirjahyllyä ja Ikeasta niitä kukkakuosisia, ihanan tukevia lehtikansioita... heti seuraavalla kesälomalla!
Nauttikaa kesästä ja lomasta, kukin rohkeasti omalla tavallanne!
-Elisa
P.S. Ai niin, ne kahden tonnin kuulat. Lehtileikesavotan jälkeen en suinkaan jättänyt lehtiä rauhaan, vaan eilen meni hyvinkin se kolme varttia Hesarin parissa - ihmekös tuo, kun oli mielenkiintoisia juttuja esim. epävirallisista uimarannoista. Kunnes sitten avasin Ellen (jota muuten en edes ole tilannut; "se vaan tulee")... Ko. lehdessä törmäsin Chanelin petankkikuuliin, hinta 1950€. Kelpaisihan sellaisia kuulia tuolla Torkkelinmäellä esitellä juu, mutta tuon lehden lukeminen loppui kyllä tällä haavaa siihen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti